Filosofian illat keväällä 2019: Kielen valta

Sanotaan, että kieli ohjaa ajattelua. Onko sillä siis merkitystä, millä kielellä puhutaan kotona, töissä tai virastossa? Kuka päättää, mitä sanoja pitäisi käyttää? Jos kieli menee epäkuntoon, rampautuuko myös ajattelu? Kevään Filosofian illoissa paneudutaan kielen valtaan.

risto_koskensilta
Risto Koskensilta

Mitä sanamme merkitsevät, miksi ja mitä sillä on väliä?
Väitöskirjatutkija, FM Risto Koskensilta
Lehmus-sali, ke 23.1. klo 18

Jaettu kieli on työkalu, jolla järkeä käytetään julkisesti ja joka tarjoaa pääsyn yhteisössä jaettuun tietoon. Samalla kieli kantaa mukanaan erilaisia näkökulmia maailmaan ja suuntaa puhujiensa ajattelua. Ne, joiden sanat jäävät elämään, jättävät oman näkökulmansa julkiseen ajatteluun. Niinpä kielestä on syytä huolia, mutta miten sanojen merkityksiin voisi vaikuttaa ja mistä merkitykset ylipäätään tulevat?

Tilaisuuden juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.

 

 

Tankeroenglantia, virastokieltä ja konsulttijargonia – ymmärtääkö kukaan?
Keskustelemassa Kotuksen johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg ja kustantaja, filosofi, FT Jarkko S. Tuusvuori
Lehmus-sali, ke 20.2. klo 17

Miksi on tärkeää voida toimia yksityisesti ja julkisesti omalla äidinkielellään? Mitä yhteiskunnan instituutioilta ja yhteisön jäseniltä vaaditaan, jotta äidinkieltä voisi käyttää kaikilla elämänaloilla? Mitä tapahtuu, jos kielen ilmausten merkitykset hämärtyvät tai karkaavat puhujilta?

Tilaisuudet juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta.

***

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Mainokset

Filosofian illat syksyllä 2017: Kansalainen & kansalaistaidot

Millainen on luova ja kriittinen kansalainen? Mistä niin kansalainen kuin kansalaistaitokin juontavat juurensa? Kuinka voi edistää valistunutta poliittista toimijuutta kansanvallan nykyoloissa?

Emonan kansalainen. Yksityiskohta antiikinroomalaisittain harvinaisesta tavalliselle kaduntallaajalle pystytetystä patsaasta. (Kuva: Wikipedia.)

Yksilön turvaaminen toisilta yksilöiltä ja suojaaminen asioihinsa hyväksymättömästi puuttuvilta valloilta määrittelevät liberaalia oikeusvaltiota. Monien mielestä ne antavat kuitenkin riittämättömän ja ehkä vinoutuneenkin kuvan elämästä kansanvaltaisissa yhteiskunnissa. Niiden rinnalle tai edelle tarvitaan jykevämpää käsitettä ”kansalainen”. Tämä on abstrakti ajatusväline siinä missä ”yksilökin”, mutta sillä on erityinen tausta ja yhä lupaavaksi nähty joskin vaihtelevasti hahmotettu sisältö. Kysymys kansalaisten toimintakyvyistä ja -valmiuksista on elävän demokratian kohtalonkysymys.

Paraikaa kansalaistaidot kiinnostavat sekä politologeja ja sosiologeja että kasvatustieteen tutkijoita ja käytännön pedagogeja. Kielitieteilijä Vesa Heikkisen ja politiikantoimittaja Tapio Pajusen Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja lukusuosikiksi noussut yleistajuinen Kansalaistaito (2016) osoitti aiheen laajan kantavuuden.

Filosofian illoissa pureudutaan tänä syksynä kansalaisuuden ja kansalaistaitojen teemoihin kolmena keskiviikkona:

13. syyskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Mona Mannevuo & YTT Hanna Ylöstalo
”Kansalaistaito – kriittisyyttä vai alamaisuutta?”

Valtapolitiikkaa talouskurioppeineen leimaa asioiden esitteleminen välttämättömyyksinä. Kriittisille kysymyksille ei näytä jäävän tilaa, vaan kansalaiselle tarjotaan kuuliaisen talkoolaisen osaa. Tilannetta hämmentää harhaanjohtava puhe valinnanvapauden lisääntymisestä. Näissä olosuhteissa on kysyttävä, mistä tulee päätöksentekoa ohjaileva tieto? Ja miten se yksioikoistuu ainoaksi totuudeksi? Kansalaisten on opittava osallistumaan ja kyettävä vaatimaan päättäjiltä perusteluja – ja sitten parempia perusteluja.

11. lokakuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Jarkko S. Tuusvuori
”Kansalaisen ja kansalaistaitojen käsitehistoriasta ja nykykeskustelusta”

Päävälineet poliittisen toiminnan jäsentämiseksi ovat antiikkisia. Vasta Ranskan vallankumouksessa teki silti läpimurtonsa moderni orjuuden ja erivapauksien jälkeinen kansalaisen käsite, vähin erin myös Suomessa. Paitsi sisään, sekin sulkee ulos, mutta irtoamatta tasa-arvon tavoitteesta. Kansalaisuudesta on tullut viime aikoina politiikan tutkijoiden lemmikki, joka jää kuitenkin usein etäälle vahvistuneesta kasvatuksellisesta kiinnostuksesta kansalaistaitoihin. Historiallinen näkökulma auttaa yhdistämään näitä keskusteluja.

8. marraskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
KT Leena Lestinen
”Kansalais- ja demokratiakasvatuksesta koulussa”

Passivoituva kansalaisuus koetaan joskus jopa syrjäytymistä huolestuttavammaksi näkymäksi. Eihän sivuun jäämiselle voi tehdä mitään, jos suuri osa syrjäytymättömistä ei käytä kansalaisvapauksiaan yhteisten asioiden kohentamiseksi. Mutta mitä kuuluu valppaan ja toimeliaan kansalaisen ihanteeseen ja käytäntöön? Viime vuosikymmeninä on kouluissamme toteutettu entistä tietoisempaa demokratiapedagogiaa. Viekö se aktiiviseen vai suorastaan transformatiiviseen kansalaisuuteen?

leenalestinen
Leena Lestinen

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.