Humanismi painottaa ihmisen kykyä tutkia ja ymmärtää itseään ja maailmaa ympärillään. Ihminen on vapaa toimimaan järkensä ohjaamana ja voi näin rakentaa moraalisesti kestävää maailmaa. Kriittinen, yhteisöllinen toiminta johtaa kohti sivistystä ja parempaa elämää koko ihmiskunnalle.

Tai niin on joskus ajateltu. Jos uskomme humanismin kriitikoita, ihmisen suuruuden ajat ovat jo takanapäin. Kopernikus osoitti, ettemme ole maailmankaikkeuden keskipiste, Darwin paljasti, ettemme ole luomakunnan kruunu, ja Freud oivalsi, ettemme ole edes oman itsemme keskipiste. Eikö jatkuva edistys ole johtanut vain hävityksen kauhistukseen, kaameisiin sotiin ja yhä selvemmäksi käyviin ympäristötuhoihin? Kenties oli virhe unohtaa muu elämä ja keskittyä tuojottamaan vain omalajiseen napaamme. Ehkä oli, mutta mitä me ihmisinä voisimmekaan muutakaan? Vaikka olisikin jo aika siirtyä huminismista eteen päin, niin minne ja onko se edes periaatteessa mahdollista?

Kevään Filosofian illoissa syvennytään humanismiin ja posthumanismiin ja niiden kritiikkiin.

Humanismi – ihminen kaiken mittana
FT Jarno Hietalahti, tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto
Keskiviikko 15.5. klo 18.00 pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Tutkijatohtori Jarno Hietalahti ottaa humanismin haasteet nöyrästi vastaan ja pohtii ihmisyyden nykytilaa ja tulevia mahdollisuuksia. Hän muistuttaa, että vain ihminen kykenee ottamaan vastuun teoistaan ja muuttamaan päämääriään. Humanismiin on aina kuulunut ihmisen ylevien ja kammottavien puolien tunnustaminen sekä kärsimystä vastaan kamppaileminen. Hietalahti puolustaakin vanhentuneelta kuulostavaa kantaa, että ihminen on kaiken mitta, koska mistään muustakaan tuntemastamme olennosta ei mittatikuksi ole. Hädän keskellä meillä on mahdollisuus toivoon, mutta ollakseen oikeutettu, toivo vaatii aktiivista otetta.

Humanismin jälkeen posthumanismi?
FT Kaisa Kortekallio, tutkija Turun yliopisto
Keskiviikko 22.5. klo 18.00 pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Mitä on posthumanismi ja mihin sitä tarvitaan? Miksi humanistinen ajattelu kaipaa remonttia? Tutkija Kaisa Kortekallio esittelee posthumanistista kritiikkiä, jossa humanistisen lähestymistavan vakiintuneita oletuksia haastetaan alan sisältä. Jos luovumme universaalin ihmisyyden ideasta, mitä muita mahdollisuuksia avautuu?

Filosofian iltoihin on on vapaa pääsy. Ne juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

Illoista on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja Kaupunkikulttuuriyksikön kanssa.

Artikkelikuva: Alfons Mucha, Žena v divočině (1923). Wikipedia Commons.