Filosofian illat syksy 2019: Tekoäly

800px-aurelia-aurita-3-0009
DeepDream-ohjelman koiran kuvia tunnistavan tekoälyn avulla luoma kuva. Lähde: Wikipedia Commons

Heikko tekoäly on jo täällä. Se avustaa esimerkiksi internetpalveluita, yrityksiä, lainanantoa ja terveydenhoitoa. Toisaalta se uhkaa yksityisyyttä, työtä ja tasa-arvoa. Ihmisen ajattelun kaltainen tai sen ylittävä vahva tekoäly on kuitenkin vielä utooppinen suunnitelma piirustuspöydällä.

Säilyykö tekoäly tulevaisuudessa välineenä, jolla parannetaan maailmaa, vai ottaako se ohjat käsiinsä? Kilpailemmeko työpaikoista tekoälyn ja robottien kanssa, vai työskentelemmekö niiden kanssa rinta rinnan? Kuka suunnittelee ja opettaa tekoälyn oppimaan ja millä säännöillä? Tekeekö se todella autonomisia päätöksiä, vai reagoiko se vain säännönmukaisesti syötteisiin? Voiko tekoäly olla moraalinen toimija?

Syksyn 2019 Filosofian illoissa pohditaan tekoälyn nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä ja moraalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Anna-Mari_Rusanen
Anna-Mari Rusanen

Tekoäly nyt: väline vai työpari?
Kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen
Keskiviikkona 18.9. klo 18, pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Tekoäly on osa erilaisten tiedonkäsittelyn apuvälineiden historiaa. Kuitenkin tekoäly eroaa aiemmista välineistä sen monimutkaisuuden, oppimiskyvyn ja mukautuvuuden vuoksi. Milloin tekoälystä tulee välineen lisäksi myös aito työpari?

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Juho Rantala.

Keskustelu: Tekoäly yhteiskunnassamme tänään ja huomenna
Dosentti Jaana Parviainen ja FT Renne Pesonen
Keskiviikkona 16.10. klo 18, pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Robotit ovat jo pitkälti syrjäyttäneet työläiset sorvin ja liukuhihnan ääreltä. Korvaako tekoäly pian myös tietokoneen näppäimistöä naputtavan tai auton rattia kääntävän ihmisen? Entä poliitikon? Miten tekoäly muuttaa meitä ja yhteiskuntaamme? Onko tekoälyllä moraalia? Voiko se kantaa vastuuta?

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

***

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Filosofian illat keväällä 2019: Kielen valta

Sanotaan, että kieli ohjaa ajattelua. Onko sillä siis merkitystä, millä kielellä puhutaan kotona, töissä tai virastossa? Kuka päättää, mitä sanoja pitäisi käyttää? Jos kieli menee epäkuntoon, rampautuuko myös ajattelu? Kevään Filosofian illoissa paneudutaan kielen valtaan.

risto_koskensilta
Risto Koskensilta

Mitä sanamme merkitsevät, miksi ja mitä sillä on väliä?
Väitöskirjatutkija, FM Risto Koskensilta
Lehmus-sali, ke 23.1. klo 18

Jaettu kieli on työkalu, jolla järkeä käytetään julkisesti ja joka tarjoaa pääsyn yhteisössä jaettuun tietoon. Samalla kieli kantaa mukanaan erilaisia näkökulmia maailmaan ja suuntaa puhujiensa ajattelua. Ne, joiden sanat jäävät elämään, jättävät oman näkökulmansa julkiseen ajatteluun. Niinpä kielestä on syytä huolia, mutta miten sanojen merkityksiin voisi vaikuttaa ja mistä merkitykset ylipäätään tulevat?

Tilaisuuden juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.

 

 

Tankeroenglantia, virastokieltä ja konsulttijargonia – ymmärtääkö kukaan?
Keskustelemassa Kotuksen johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg ja kustantaja, filosofi, FT Jarkko S. Tuusvuori
Lehmus-sali, ke 20.2. klo 17

Miksi on tärkeää voida toimia yksityisesti ja julkisesti omalla äidinkielellään? Mitä yhteiskunnan instituutioilta ja yhteisön jäseniltä vaaditaan, jotta äidinkieltä voisi käyttää kaikilla elämänaloilla? Mitä tapahtuu, jos kielen ilmausten merkitykset hämärtyvät tai karkaavat puhujilta?

Tilaisuudet juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta.

***

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Filosofian illat syksyllä 2018: Ihminen luonnossa

Syksyllä Filosofian illat menevät metsään. Mitä ihminen tekee luonnossa? Miltä luonnossa tuntuu, ja mitä siellä on olla?

 

Jukka Mikkonen
Jukka Mikkonen

Suomalaisten esteettiset metsäkäsitykset

ke 12.9. klo 18 Metso-kirjaston Kuusi-sali (huom. poikkeuksellinen paikka!)

Filosofian tohtori Jukka Mikkonen puhuu metsän estetiikasta.

Metsien virkistyskäytössä pidetään tärkeinä metsien tarjoamia esteettisiä elämyksiä. Myös metsiensuojelussa viitataan metsien esteettisiin arvoihin. Mutta mitä on esteettinen luonnonarvostus ja mitä ovat metsien esteettiset ominaisuudet? Millaisia ovat suomalaisten esteettiset metsäkäsitykset?

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

Keskustelutilaisuus: Ihminen luonnossa

ke 3.10. klo 17 Metson lava (huom. poikkeuksellinen paikka!)

Kirjailija Anni Kytömäki ja FT, tutkija, filosofi Ville Lähde keskustelevat luontosuhteestamme.

Ihmislaji on osa luontoa, mutta ihmisen vaikutus muuhun luontoon on omassa lajissaan. Millaisia luontosuhteita meillä on ja miten ne toteutuvat käytännössä? Mihin ihmisen luontosuhde juontaa juurensa? Miten luontosuhde muuttuu elämän mittaan ja onko sitä mahdollista tietoisesti muokata?

***

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Filosofian illat keväällä 2018: Ikäkausien filosofia

Kevään Filosofian illoissa ajatellaan läpi elämän: lapsuudesta aikuisuuden kautta vanhuuteen. Miten lapset filosofoivat? Tietääkö aikuinen paremmin? Ja onko vahuuden viisaudessa enää mitään pohdittavaa? Jo pieni lapsi kohtaa itsensä ja maailman ymmärtämisen, tietämisen ja hyvin tekemisen ongelmat, eikä ihminen pääse niistä koskaan. Ehkä eri ikäkausina ongelmat kuitenkin polttavat eri tavoin.

Kevään kolmessa tilaisuudessa on luvassa filosofiapaja lapsille ja kaksi luentoa vähän vanhemmille.

Lasten filosofiapaja
La 20.1. klo 13–14 & 14–15 Metso-kirjaston Satuhuone

Filo ry:n järjestämässä työpajassa pikku filosofit pääsevät ajattelemaan, askartelemaan ja filosofoimaan. Työpajoihin on vapaa pääsy. Tule rohkeasti mukaan!

Ajattelua ja askartelua
la 20.1. klo 13–14, Satuhuone
Non-stop-paja, ikäsuositus 4–9 vuotta, osallistuminen oman aikuisen kanssa.

Filosofointipiiri
la 20.1. klo 14–15, Satuhuone
Ikäsuositus 7–9 vuotta.

Ei ennakkoilmoittautumista. Pajoja vetävät Filo ry:n ohjaajat Elise Liikala ja Emilia Lehtinen.

Henkilön Filo - Filosofiaa lapsille, nuorille ja yhteisöille kuva.

 

Aikuisuus tiedollisen epävarmuuden sietämisenä
ke 21.2. klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali

Dosentti Eeva Kallio pohtii, kuinka aikuisuuden epävarmuuksien sietämistä voisi kehittää.

Aikuisuuden kehitystä on tutkittu enenevästi viime vuosikymmeninä. Enää ei oleteta, että kehitystä tapahtuisi pääosin lapsuudessa ja nuoruudessa. Aikuinen ymmärtää asioiden monimutkaisen luonteen, ja parhaimmillaan tämä voi johtaa viisastumiseen. Tiedollinen nöyryys on osa tätä prosessia, mutta se ei ole kaikkien omaksuma tapa ymmärtää todellisuutta.

 

Kuvahaun tulos haulle antti eskola vanhuus

Vanhuuden merkityksellisyys
ke 28.3.2018 klo 18.00

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola luennoi vanhuuden merkityksellisyydestä.

Eskolan luento perustuu hänen menestyskirjaansa Vanhuus. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava (2016). Luennolla pohditaan myöhäisimmän ikäkauden arvoa ja arkisiakin ulottuvuuksia. Omakohtainen pohdinta yhdistyy pitkän tutkijanuran tuottamaan näkemyksellisyyteen.

 

***

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

 

Filosofian illat syksyllä 2017: Kansalainen & kansalaistaidot

Millainen on luova ja kriittinen kansalainen? Mistä niin kansalainen kuin kansalaistaitokin juontavat juurensa? Kuinka voi edistää valistunutta poliittista toimijuutta kansanvallan nykyoloissa?

Emonan kansalainen. Yksityiskohta antiikinroomalaisittain harvinaisesta tavalliselle kaduntallaajalle pystytetystä patsaasta. (Kuva: Wikipedia.)

Yksilön turvaaminen toisilta yksilöiltä ja suojaaminen asioihinsa hyväksymättömästi puuttuvilta valloilta määrittelevät liberaalia oikeusvaltiota. Monien mielestä ne antavat kuitenkin riittämättömän ja ehkä vinoutuneenkin kuvan elämästä kansanvaltaisissa yhteiskunnissa. Niiden rinnalle tai edelle tarvitaan jykevämpää käsitettä ”kansalainen”. Tämä on abstrakti ajatusväline siinä missä ”yksilökin”, mutta sillä on erityinen tausta ja yhä lupaavaksi nähty joskin vaihtelevasti hahmotettu sisältö. Kysymys kansalaisten toimintakyvyistä ja -valmiuksista on elävän demokratian kohtalonkysymys.

Paraikaa kansalaistaidot kiinnostavat sekä politologeja ja sosiologeja että kasvatustieteen tutkijoita ja käytännön pedagogeja. Kielitieteilijä Vesa Heikkisen ja politiikantoimittaja Tapio Pajusen Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja lukusuosikiksi noussut yleistajuinen Kansalaistaito (2016) osoitti aiheen laajan kantavuuden.

Filosofian illoissa pureudutaan tänä syksynä kansalaisuuden ja kansalaistaitojen teemoihin kolmena keskiviikkona:

13. syyskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Mona Mannevuo & YTT Hanna Ylöstalo
”Kansalaistaito – kriittisyyttä vai alamaisuutta?”

Valtapolitiikkaa talouskurioppeineen leimaa asioiden esitteleminen välttämättömyyksinä. Kriittisille kysymyksille ei näytä jäävän tilaa, vaan kansalaiselle tarjotaan kuuliaisen talkoolaisen osaa. Tilannetta hämmentää harhaanjohtava puhe valinnanvapauden lisääntymisestä. Näissä olosuhteissa on kysyttävä, mistä tulee päätöksentekoa ohjaileva tieto? Ja miten se yksioikoistuu ainoaksi totuudeksi? Kansalaisten on opittava osallistumaan ja kyettävä vaatimaan päättäjiltä perusteluja – ja sitten parempia perusteluja.

11. lokakuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Jarkko S. Tuusvuori
”Kansalaisen ja kansalaistaitojen käsitehistoriasta ja nykykeskustelusta”

Päävälineet poliittisen toiminnan jäsentämiseksi ovat antiikkisia. Vasta Ranskan vallankumouksessa teki silti läpimurtonsa moderni orjuuden ja erivapauksien jälkeinen kansalaisen käsite, vähin erin myös Suomessa. Paitsi sisään, sekin sulkee ulos, mutta irtoamatta tasa-arvon tavoitteesta. Kansalaisuudesta on tullut viime aikoina politiikan tutkijoiden lemmikki, joka jää kuitenkin usein etäälle vahvistuneesta kasvatuksellisesta kiinnostuksesta kansalaistaitoihin. Historiallinen näkökulma auttaa yhdistämään näitä keskusteluja.

8. marraskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
KT Leena Lestinen
”Kansalais- ja demokratiakasvatuksesta koulussa”

Passivoituva kansalaisuus koetaan joskus jopa syrjäytymistä huolestuttavammaksi näkymäksi. Eihän sivuun jäämiselle voi tehdä mitään, jos suuri osa syrjäytymättömistä ei käytä kansalaisvapauksiaan yhteisten asioiden kohentamiseksi. Mutta mitä kuuluu valppaan ja toimeliaan kansalaisen ihanteeseen ja käytäntöön? Viime vuosikymmeninä on kouluissamme toteutettu entistä tietoisempaa demokratiapedagogiaa. Viekö se aktiiviseen vai suorastaan transformatiiviseen kansalaisuuteen?

leenalestinen
Leena Lestinen

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Filosofian iltojen kevät: Maailma vuonna 2017

Perinteikkäät Filosofian illat palaavat helmi- ja huhtikuussa Tampereen pääkirjasto Metsoon. Kaikille avoimessa keskustelusarjassa pohditaan polttavimpia yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia kehityssuuntia aina populismista EU:n kohtaloon otsikolla ”Maailma vuonna 2017”.

timo-miettinen

Kevään ensimmäisessä illassa keskiviikkona 15.2. klo 18 uudistuneen pääkirjaston Lehmus-salissa esitelmöi yliopistotutkija, FT Timo Miettinen aiheesta ”Miten eurokriisi muuttaa eurooppalaista kertomusta?”. Illan alustaja pohjustaa esitystään seuraavasti:

”Vuodesta 2009 jatkunut eurokriisi on muuttanut merkittävällä tavalla eurooppalaisia yhteiskuntia. Euroopan unioni on vaikeuksissa, ja erilaiset populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat lyöneet läpi eurooppalaisissa kansalaisyhteiskunnissa. Eurooppaa hallitsevat uudet jakolinjat pohjoisen ja etelän välillä, ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen ajatus liberaalista järjestyksestä on kokenut kolauksen.

Esitelmä käsittelee eurokriisin vaikutusta Euroopan ideaan. Se pohtii eurooppalaisen rauhanprojektia ja liberalismin tulevaisuutta erityisesti viimeisen 10 vuoden valossa.”

 

Hanna KuuselaToisessa Filosofian illassa keskiviikkona 12.4. klo 18 yliopistotutkija, dosentti Hanna Kuusela ruotii edustuksellisen demokratian otaksuttua kriisiä otsikolla “Piilaaksosta Brexitiin”.

 

Edustuksellisen demokratian on nähty ajautuneen kriisiin. Vaalien tulokset ovat arvaamattomia ja pelottavia, eikä kukaan vaikuta tyytyväiseltä. Onko syy äänestäjissä, populisteissa vai insinööreissä? Filosofian illassa keskustellaan erilaisista tavoista, joilla kansalaiset on sivuutettu ja demokratiaa rapautettu. Miten teknokratia ja konsulttidemokratia ovat vaikuttaneet demokratian toimintaan Euroopassa, ja miksi Slush-väen tarjoamat keinot eivät ole ratkaisu? Miten herättää henkiin kansa ilman rasismia?

 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

Hanna Kuuselan kuva: Laura Vuoma

Filosofian illat syksyllä 2016: Kotimaa, uusi ja vanha

Sampolan auditorio keskiviikkoina 5.10. ja 2.11. klo 18.00

Syksyn Filosofian illoissa paneudutaan kysymykseen kotimaasta. Miten se syntyy, yksilölle ja yhteisölle?

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

5.10. kirjailija Alexandra Salmela

Tšekin kansallislaulu alkaa säkeellä ”Kde domov můj?” eli nuottiin vapaasti käännettynä: ”Mis’ koti mun?” Aina kuullessani sen näen sieluni silmin vanhan piirretyn vitsin, missä aamuyöstä juoppo rommipullo kädessä hortoilee lähiötornitalojen keskellä laulaen kappaletta. Hauskaa, mutta traagista. Missähän se koti on, ja onko sitä edes olemassa? Onko koti, tai kotimaa, ihmiselle niin tärkeä, että ilman sitä identiteetti uhkaa hajota? Uuteen maahan asettuminen voi olla henkisesti yllättävän hankalaa silloinkin, kun se on tehty vapaaehtoisesti. Milloin oleskelupaikka muuttuu uudeksi kotimaaksi, ja mitä haikaillaan kun iskee koti-ikävä vanhaan kotimaahan?

Syksyn 2016 Filosofian illat aloittaa slovakialaissyntyinen kirjailija Alexandra Salmela. Salmelan teos 27 eli kuolema tekee taiteilijan oli vuonna 2010 Finlandia-ehdokas. Viime vuoden syyskuussa häneltä ilmestyi toinen suomenkielinen romaani Antisankari.

Tilaisuuden juontaa niin & näin -toimittaja Noora Tienaho.

2.11. Julkisuuden nousu ja ihmiskäsityksen murros 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä kulttuurissa
Heikki Kokko, FM, tohtoriopiskelija

Nykyajassa digitaaliset tietoverkot mahdollistavat ihmisten
reaaliaikaisen tiedonsaannin ja kommunikaation. Sosiaaliset mediat
saavat identiteettimme paikantumaan reaalielämän lisäksi osaksi
globaalia tiedon verkkoa. Tämä kaikki muuttaa käsitystämme ihmisen
mahdollisuuksista ja rajoista.

Suomessa tämän kehityksen alku on paikallistettavissa suomenkielisen
julkisuuden ensimmäiselle nousukaudelle 1800-luvun puoliväliin. Miten
tämä ensimmäinen tiedonsaannin ja kommunikaation ylipaikallistuminen
vaikutti suomenkielisen väestönosan kulttuuriseen ihmiskäsitykseen?

Tilaisuuden juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.