Filosofian illat syksyllä 2017: Kansalainen & kansalaistaidot

Millainen on luova ja kriittinen kansalainen? Mistä niin kansalainen kuin kansalaistaitokin juontavat juurensa? Kuinka voi edistää valistunutta poliittista toimijuutta kansanvallan nykyoloissa?

Emonan kansalainen. Yksityiskohta antiikinroomalaisittain harvinaisesta tavalliselle kaduntallaajalle pystytetystä patsaasta. (Kuva: Wikipedia.)

Yksilön turvaaminen toisilta yksilöiltä ja suojaaminen asioihinsa hyväksymättömästi puuttuvilta valloilta määrittelevät liberaalia oikeusvaltiota. Monien mielestä ne antavat kuitenkin riittämättömän ja ehkä vinoutuneenkin kuvan elämästä kansanvaltaisissa yhteiskunnissa. Niiden rinnalle tai edelle tarvitaan jykevämpää käsitettä ”kansalainen”. Tämä on abstrakti ajatusväline siinä missä ”yksilökin”, mutta sillä on erityinen tausta ja yhä lupaavaksi nähty joskin vaihtelevasti hahmotettu sisältö. Kysymys kansalaisten toimintakyvyistä ja -valmiuksista on elävän demokratian kohtalonkysymys.

Paraikaa kansalaistaidot kiinnostavat sekä politologeja ja sosiologeja että kasvatustieteen tutkijoita ja käytännön pedagogeja. Kielitieteilijä Vesa Heikkisen ja politiikantoimittaja Tapio Pajusen Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja lukusuosikiksi noussut yleistajuinen Kansalaistaito (2016) osoitti aiheen laajan kantavuuden.

Filosofian illoissa pureudutaan tänä syksynä kansalaisuuden ja kansalaistaitojen teemoihin kolmena keskiviikkona:

 

13. syyskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Mona Mannevuo & YTT Hanna Ylöstalo
”Kansalaistaito – kriittisyyttä vai alamaisuutta?”

Valtapolitiikkaa talouskurioppeineen leimaa asioiden esitteleminen välttämättömyyksinä. Kriittisille kysymyksille ei näytä jäävän tilaa, vaan kansalaiselle tarjotaan kuuliaisen talkoolaisen osaa. Tilannetta hämmentää harhaanjohtava puhe valinnanvapauden lisääntymisestä. Näissä olosuhteissa on kysyttävä, mistä tulee päätöksentekoa ohjaileva tieto? Ja miten se yksioikoistuu ainoaksi totuudeksi? Kansalaisten on opittava osallistumaan ja kyettävä vaatimaan päättäjiltä perusteluja – ja sitten parempia perusteluja.

11. lokakuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
FT Jarkko S. Tuusvuori
”Kansalaisen ja kansalaistaitojen käsitehistoriasta ja nykykeskustelusta”

Päävälineet poliittisen toiminnan jäsentämiseksi ovat antiikkisia. Vasta Ranskan vallankumouksessa teki silti läpimurtonsa moderni orjuuden ja erivapauksien jälkeinen kansalaisen käsite, vähin erin myös Suomessa. Paitsi sisään, sekin sulkee ulos, mutta irtoamatta tasa-arvon tavoitteesta. Kansalaisuudesta on tullut viime aikoina politiikan tutkijoiden lemmikki, joka jää kuitenkin usein etäälle vahvistuneesta kasvatuksellisesta kiinnostuksesta kansalaistaitoihin. Historiallinen näkökulma auttaa yhdistämään näitä keskusteluja.

Tuusvuori-kuva
Jarkko S. Tuusvuori. Kuva: Sami Kero.

8. marraskuuta klo 18 Metso-kirjaston Lehmus-sali
KT Leena Lestinen
”Kansalais- ja demokratiakasvatuksesta koulussa”

Passivoituva kansalaisuus koetaan joskus jopa syrjäytymistä huolestuttavammaksi näkymäksi. Eihän sivuun jäämiselle voi tehdä mitään, jos suuri osa syrjäytymättömistä ei käytä kansalaisvapauksiaan yhteisten asioiden kohentamiseksi. Mutta mitä kuuluu valppaan ja toimeliaan kansalaisen ihanteeseen ja käytäntöön? Viime vuosikymmeninä on kouluissamme toteutettu entistä tietoisempaa demokratiapedagogiaa. Viekö se aktiiviseen vai suorastaan transformatiiviseen kansalaisuuteen?

 

Filosofiat illat on kirjastonhoitajana ja filosofian professorina työskennelleen Raili Kaupin (1920–1995) 1985 perustama keskustelutilaisuuksien sarja. 30-luvulla kokoontuneen filosofisen kirjastokerhon eräänlaisena perillisenä se on viime vuosina tarjonnut yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti painavaa asiaa yleistajuisina alustuksina ja ajatustenvaihtoina.

Tapahtumasta on 1998 alkaen vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin (1994–) yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston ja nyttemmin myös Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Mainokset

Filosofian iltojen kevät: Maailma vuonna 2017

Perinteikkäät Filosofian illat palaavat helmi- ja huhtikuussa Tampereen pääkirjasto Metsoon. Kaikille avoimessa keskustelusarjassa pohditaan polttavimpia yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia kehityssuuntia aina populismista EU:n kohtaloon otsikolla ”Maailma vuonna 2017”.

timo-miettinen

Kevään ensimmäisessä illassa keskiviikkona 15.2. klo 18 uudistuneen pääkirjaston Lehmus-salissa esitelmöi yliopistotutkija, FT Timo Miettinen aiheesta ”Miten eurokriisi muuttaa eurooppalaista kertomusta?”. Illan alustaja pohjustaa esitystään seuraavasti:

”Vuodesta 2009 jatkunut eurokriisi on muuttanut merkittävällä tavalla eurooppalaisia yhteiskuntia. Euroopan unioni on vaikeuksissa, ja erilaiset populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat lyöneet läpi eurooppalaisissa kansalaisyhteiskunnissa. Eurooppaa hallitsevat uudet jakolinjat pohjoisen ja etelän välillä, ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen ajatus liberaalista järjestyksestä on kokenut kolauksen.

Esitelmä käsittelee eurokriisin vaikutusta Euroopan ideaan. Se pohtii eurooppalaisen rauhanprojektia ja liberalismin tulevaisuutta erityisesti viimeisen 10 vuoden valossa.”

 

Hanna KuuselaToisessa Filosofian illassa keskiviikkona 12.4. klo 18 yliopistotutkija, dosentti Hanna Kuusela ruotii edustuksellisen demokratian otaksuttua kriisiä otsikolla “Piilaaksosta Brexitiin”.

 

Edustuksellisen demokratian on nähty ajautuneen kriisiin. Vaalien tulokset ovat arvaamattomia ja pelottavia, eikä kukaan vaikuta tyytyväiseltä. Onko syy äänestäjissä, populisteissa vai insinööreissä? Filosofian illassa keskustellaan erilaisista tavoista, joilla kansalaiset on sivuutettu ja demokratiaa rapautettu. Miten teknokratia ja konsulttidemokratia ovat vaikuttaneet demokratian toimintaan Euroopassa, ja miksi Slush-väen tarjoamat keinot eivät ole ratkaisu? Miten herättää henkiin kansa ilman rasismia?

 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

Hanna Kuuselan kuva: Laura Vuoma

Filosofian illat syksyllä 2016: Kotimaa, uusi ja vanha

Sampolan auditorio keskiviikkoina 5.10. ja 2.11. klo 18.00

Syksyn Filosofian illoissa paneudutaan kysymykseen kotimaasta. Miten se syntyy, yksilölle ja yhteisölle?

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

5.10. kirjailija Alexandra Salmela

Tšekin kansallislaulu alkaa säkeellä ”Kde domov můj?” eli nuottiin vapaasti käännettynä: ”Mis’ koti mun?” Aina kuullessani sen näen sieluni silmin vanhan piirretyn vitsin, missä aamuyöstä juoppo rommipullo kädessä hortoilee lähiötornitalojen keskellä laulaen kappaletta. Hauskaa, mutta traagista. Missähän se koti on, ja onko sitä edes olemassa? Onko koti, tai kotimaa, ihmiselle niin tärkeä, että ilman sitä identiteetti uhkaa hajota? Uuteen maahan asettuminen voi olla henkisesti yllättävän hankalaa silloinkin, kun se on tehty vapaaehtoisesti. Milloin oleskelupaikka muuttuu uudeksi kotimaaksi, ja mitä haikaillaan kun iskee koti-ikävä vanhaan kotimaahan?

Syksyn 2016 Filosofian illat aloittaa slovakialaissyntyinen kirjailija Alexandra Salmela. Salmelan teos 27 eli kuolema tekee taiteilijan oli vuonna 2010 Finlandia-ehdokas. Viime vuoden syyskuussa häneltä ilmestyi toinen suomenkielinen romaani Antisankari.

Tilaisuuden juontaa niin & näin -toimittaja Noora Tienaho.

2.11. Julkisuuden nousu ja ihmiskäsityksen murros 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä kulttuurissa
Heikki Kokko, FM, tohtoriopiskelija

Nykyajassa digitaaliset tietoverkot mahdollistavat ihmisten
reaaliaikaisen tiedonsaannin ja kommunikaation. Sosiaaliset mediat
saavat identiteettimme paikantumaan reaalielämän lisäksi osaksi
globaalia tiedon verkkoa. Tämä kaikki muuttaa käsitystämme ihmisen
mahdollisuuksista ja rajoista.

Suomessa tämän kehityksen alku on paikallistettavissa suomenkielisen
julkisuuden ensimmäiselle nousukaudelle 1800-luvun puoliväliin. Miten
tämä ensimmäinen tiedonsaannin ja kommunikaation ylipaikallistuminen
vaikutti suomenkielisen väestönosan kulttuuriseen ihmiskäsitykseen?

Tilaisuuden juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.

Filosofian illat keväällä 2016: Sota

Kevään 2016 Filosofian illoissa käsitellään sotaa. Sodan muuttuvista muodoista ja sodankäynnin kokemuksesta luennoivat sotilasjohtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen ja Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja, professori Tarja Väyrynen. Tilaisuudet järjestetään keskiviikkoina 23.3. ja 20.4 klo 18.00–20.00 poikkeuksellisesti Sampolan auditoriossa (Sammonkatu 2).

 

23.3. Sota ja sen muutos
Maanpuolustuskorkeakoulu, sotilasjohtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen

Suomi ei ole ollut sodassa seitsemäänkymmeneen vuoteen, mutta maailmalla vellova sotapropaganda vaikuttaa myös suomalaiseen keskusteluun sodasta ja väkivallasta. Informaatioyhteiskunnassa medialla on yhä suurempi rooli ihmisten elämässä. Esimerkiksi Ukrainan sota vuonna 2014 näkyi suomalaistenkin kotien näyttöruuduilla erilaisten palveluiden välityksellä.

Sosiaalisen median syövereissä sota ymmärretään uusin termein kuten ’trollaamisena’. Uudet informaatiosodan muodot sekoittuvat vanhaan propagandasotaan, ja sotataidollisia käsitteitä joudutaan pohtimaan uudelleen. Ukrainan sodan yhteydessä ’hybridisodankäynti’ sai uuden merkityksen, ja myös suomalaiset kunnostautuivat propagandatantereilla.

Juontajana niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

 

20.4. Sota kokemuksena ja kokemuksellisena ilmiönä
Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Tarja Väyrynen

Sota koskettaa ihmisen elämismaailmaa monella tavalla: se runtelee kehoja, järkyttää mieliä ja avaa mahdollisuuden sankarillisuuteen. Lisäksi sodassa antaudutaan myötätunnolle, tunnetaan mielihyvää ja nautitaan aistimellisesti. Sota tulee meille monille näkyväksi ensisijaisesti median kautta mutta koskettaa meitä silti monin tavoin.

Väyrynen tarkastelee sotaa kokemuksellisena ilmiönä tutkimuskirjallisuuden sekä taiteen avulla.

Juontajana niin & näin -toimittaja Noora Tienaho.

 

Yhteistyössä niin & näin -lehti, Tampereen kaupunginkirjasto, Sampolan kirjasto sekä Tampereen seudun työväenopisto.

Filosofian illat syksyllä 2015: Velka

Tampereen Pääkirjasto Metson Filosofian illoissa syvennytään syksyllä Jakke Holvaksen ja Jyri Hännisen johdolla velkaan. Keskiviikkoiset illat 14.10. ja 11.11. pidetään tuttuun tapaan kirjaston Pietilä-salissa kello 18 alkaen.

14.10. Jakke Holvas

Jakke Holvas on tietokirjailija ja Ylen toimittaja. Hän väitteli 2009 talouden kaikkivoipaisuuden kritiikistä teoreettisen filosofian alalta.

”Velka on vaihtosuhde. Ihmiset vaihtavat kaiken aikaa tavaroita, palveluja, ajatuksia, katseita. Kuitenkin vain osa vaihdosta perustuu velkaan. Mistä se johtuu? Vaihtoa siis tapahtuu aina, mutta miten vaihto muuttuu velvoittavaksi velkasuhteeksi? Ihmiset vaihtavat myös ilman takaisin maksamisen painetta, ilman velkaa. Milloin vaihtosuhde puolestaan on velaton?”

Luennossaan Holvas vertailee nykyistä velkataloutta historiallisiin velkakäsityksiin, sekä arvioi velan ja moraalin suhdetta.

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.

11.11. Jyri Hänninen

Jyri Hänninen on Helsingin Sanomien taloustoimittaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti globaaliin talouteen liittyvistä kirjoituksistaan, joissa hän on käsitellyt muun muassa veroparatiiseja ja suomalaisten kytköksiä niihin. Hämäläinen on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja, monet niistä yhdessä veljensä Jera Hännisen kanssa. Heidän viimeisin teoksensa Suomalainen velkakirja – Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa ilmestyy lokakuussa.

Hänninen on palkittu veroparatiiseja käsittelevistä julkaisuistaan Chydenius-mitalilla ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla.

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta.

Perinteikkäitä, jo vuosikymmeniä jatkuneita Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.

Filosofian illat keväällä 2015: Eläin

Pääkirjasto Metso Pietilä-sali klo 18

Ke 1.4. Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa; Elisa Aaltola, FT, filosofian dosentti

”Lihansyöjän paradoksi” on termi, jolla viitataan länsimaissa yleistyneeseen tapaan korostaa eläinrakkautta samalla, kun lihan kulutus kasvaa. Luennolla aihetta lähestytään vanhan filosofisen termin ”akrasia” kautta. Akrasia on tila, jonka puitteissa tiedämme jonkin teon olevan moraalisesti arveluttava, mutta silti syyllistymme siihen. Keskiössä ovat erityisesti neljän suuren klassikon (Platon, Aristoteles, Spinoza ja Descartes) näkemykset akrasiasta: miten heidän filosofiaansa voidaan soveltaa niihin nykypäivän ratkaisuihin, jotka koskevat ihmisen suhdetta muihin eläimiin?

Ke 6.5. Linnut ja ajattelu; luennoitsija FT, tutkijatohtori Karoliina Lummaa

Mitä lintu tietää? Mitä linnuista voi tietää? Miten konkreettiset suhteemme lintuihin vaikuttavat ajatteluumme ja kulttuuriimme? Miten ajatella lintuja ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten ympäristökriisien aikana?

Linnut ovat aina olleet ihmisille merkityksellisiä: kulttuurisina symboleina, osana elinkeinoon liittyviä käytäntöjä ja perinteitä, harrastamisen ja tieteen kohteina sekä hyvän ja pahan enteinä. ”Linnut ja ajattelu” -esitelmässä pohditaan syitä ja selityksiä näille kulttuurisille merkityksille. Lähtökohtana on lintujen konkreettinen vaikuttavuus. Linnut ovat ruumiillisilla piirteillään, äänillään ja eleillään sekä muilla linnun-ominaisuuksillaan vaikuttaneet merkityksiin, joita niille on annettu sekä tapoihin, joilla niitä on esitetty esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näin todelliset linnut ovat aina eri tavoin mukana ajattelussamme.

Filosofiasta, luonnontieteestä ja taiteista poimittujen esimerkkien rinnalla lintujen ja ajattelun suhdetta tarkastellaan posthumanistis-uusmaterialistisen teorian mahdollistamana kysymyksenä – illan aikana on siis tilaisuus keskustella lintujen rinnalla myös näistä filosofisista suuntauksista!

FT Karoliina Lummaa (TY) tutkii runouden lintukuvausten ja ilmaisumuotojen yhteyksiä lintujen ääntelyyn, ruumiillisuuteen, käyttäytymiseen ja elinympäristöihin. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat väitöskirja suomalaisesta linturunoudesta sekä artikkeleita ja yhteistyössä toimitettuja antologioita runoudentutkimuksesta, monitieteisestä ympäristötutkimuksesta ja posthumanismista.

Tampereen kaupunginkirjasto järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin kanssa.

Filosofian illat syksyllä 2014: Hulluus

Tilaisuudet ke 22.10. ja ke 19.11. Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

Syksyn perinteisissä Filosofian illoissa syvennytään mielen sairauksien ja mielenterveyden kysymyksiin. Tampereen pääkirjastossa kokoonnutaan kahtena keskiviikkona puimaan psykiatrian, yhteiskunnan, kirjallisuuden ja itse potilaan suhdetta mielen järkkymiseen.

Filosofian iltojen ensimmäisen tilaisuuden puhujana on VTM, tohtorikoulutettava Lotta Hautamäki. Hän alustaa aiheesta Hulluus ja puhuminen – miten puhe määrittelee normaalin ja patologisen rajaa psykiatriassa?keskiviikkona 22.10. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

Puhe on keskeisessä asemassa psykiatrisessa diagnostiikassa tehden rajaa mielenterveyden ja -sairauden välillä. Illan esitelmässä pohditaan kielenkäytön merkitystä psykiatrian tutkimusasetelmissa, mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämisessä ja diagnoosin saaneiden ihmisten elämässä.

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt

Aiheeseen palataan marraskuussa, kun kirjallisuustieteen dosentti, lääkäri Sirkka Knuuttila luennoi otsikolla Järkytyksen kieli – mitä psyykkinen trauma tekee kirjallisuudelle? keskiviikkona 19.11. klo 18 pääkirjasto Metson Pietilä-salissa.

Traumaattinen kokemus särkee ihmisen itseyden ja elämäntarinan, koska kielellinen kyky salpautuu ja irtoaa kehon tunnemuistista. Millaisin keinoin trauman kokenut sitten voi kertoa tarinansa? Kirjallisuudessa kuvataan sitä monin tavoin, mutta miten eheytetään tunneyhteys kieleen? Näistä kysymyksistä puhutaan illan esitelmässä.

Illan juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta

Tampereen kaupunginkirjasto järjestää Filosofian illat yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille, ja yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun esitelmien jälkeen.